Komppaan Kaaria
Kirjoitin Haikuilua-blogiini otsikolla Kaarin elämän kaari seuraavasti:
Utrio tahtoo
päättää poispääsystään
itsenäisesti.
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2009/09/16/kaarin-elaman-kaari
Kommentoin haikuani itse.
Kaari Utrion asiallinen mutta osin turhan provokatorisesti esittämä ajatus on saanut aikaan vilkkaan ja enimmäkseen metsään menneen keskustelun. On puhuttu jopa natsismista.
Ydinajatushan oli ja on siinä, että ne vanhukset joiden hartaimpana toiveena on "päästä pois" voisivat sen kunniallisesti tehdä.
Minulla ei yleensä ole tapana "ihailla" mitään tai ketään, mutta olen vilpittömästi ihaillut tiettävästi joidenkin intiaaniheimojen keskuudessa esiintynyttä perinnettä, jossa vanhukset vetäytyvät vuorille tyynesti poistumaan tästä maailmasta, he kun ovat enää pelkkänä taakkana heimolleen. Hieno ja ylpeä, ihmisarvoinen ele.
Kun tätä vertaa laitoksissamme märissä vaipoissa viruviin osin maailmasta enää mitään tietämättömiin myttyihin, ainakin minulle tulee murheellinen olo. Miksi me kidutamme vanhuksiamme? Utrio puhui rahasta, se ei tässä ole olennaista vaan inhimillisyys.
Tietenkään tähän suuntaan etenevä ajatus ei ole ongelmaton ja voi johtaa, ellei löydetä juridisesti ja käytännöllisesti järkevää tapaa, helposti väärinkäytöksiin niin yhteiskunnan kuin mm. omaisten taholta. Siksi hoito- ja muut testamentit tulisi tehdä silloin, kun tekijä on vielä täydessä ymmärryksessä ja toteuttaakin mieluummin vain vanhuksen omasta pyynnöstä silloin kun hän katsoo oikean ajan koittaneen. Myrkkykapselin voisi antaa lääkärin, hoitajan ja uskotun miehen, mikä viranomainen hän sitten olisikin, muodostama tiimi. Nythän "armomurhan", nimikin sen jo sanoo, tekijää rangaistaan.
Muuan kommentoija kirjoitti sopivan jatkon: Miksi meidän loppumme ei saisi olla tyylikäs ja vailla omaa ja läheistemme kärsimystä? Onko meidän myös nöyrryttävä pitkälle kehittyneen lääketieteen edessä? Miksi en saisi lähteä valitsemanani ajankohtana? Kenellä ja keneltä tämän kieltoon on ehdoton valtuutus?
Allekirjoitan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Sinä sotket samat asiat keskenään kuin Utriokin
- vanhusten hoito ja saattohoito
- vanhusten hoidon rahoituksen riittämättömyys
- eutanasia
EH: Paitsi että en sotke. Lue uudelleen ja ajattele. Saattohoito on eri, hyväksyn toki sen ja katson, että kaikkien jotka haluavat elää ns. luonnolliseen kuolemaansa asti kuuluu saada asiallinen saattohoito. Moni ei saa. Eikä meillä myöskään kivun hoito ole mallillaan.
Vanhusten hoidon laiminlyönti ja rahoituksen (ehkä) riittämättömyys on myös tyystin eri asia. Tästä nyt kovin kohutaan, mutta maasta löytyy myös esimerkkejä siitä, että nykyisilläkin resursseilla on mahdollista järjestää kunnon hoito. Se on ensisijaisesti järjestelykysymys, ei kysymys käsistä ja rahoista.
Eutanasia on yksi nimitys sille, mistä puhun ja mistä Utriokin puhuu.
http://zachrishaaparinne.wordpress.com/2009/09/15/itsemurha-vanhukset-ja-elakepommi/
EH: Kiitos linkistä. Siellä(kin) on kommenteissa juuri sitä väärinymmärtämistä. Ymmärrän sen vaikka en ymmärräkään, ymmärrän ettei monenkaan ymmärrys riitä ymmärtämään asioita, ajattelemaan avarasti ja suvaitsevasti.
Huomautus: Poliittisesti lienen melko kaukana Kaari Utriosta, mutta komppaankin asiaa, en puoluetta.
Esa, kirjoitit todella kauniisti, mutta silti realistisesti tuosta eutanasia-aiheesta.
Minäkin kuulin aikoinani Mummultani aina käydessäni hänen luonaan, että voi kun pääsisi jo pois. Lisäksi hän huokaili raskaasti koko ajan.
Olen nyt vasta tajunnut, että hänellä on koko ajan ollut masennus ja kova ahdistus päällä ja hän toivoi todella konkreettisesti sitä, että saisi jo nukkua pois.
Ikävuodet tekivät sitten hänelle "tepposet". Äitini puolelta sukumme on hyvin pitkäikäistä. Mummuni eli 94-vuotiaaksi sitten kuitenkin.
Mutta voin sanoa, ettei hän kyllä viimeisistä vuosistaan enää piitannut. Hänen tapauksessaan olisi ollut aivan kiistatonta suoda hänelle tuo armollinen pilleri.
Myös isomummuni, Eeva-mummu (arvatkaa mistä olen nimeni saanut) eli 94-vuotiaaksi.
Häntä hoitivat mummuni sokea sisar ja hänen jehovantodistaja miehensä. Eeva-mummu oli halvaantunut ja laski joka yö alleen, muun kaiken muassa.
Silloin ei vaippoja käytetty, vaan nämä kaksi iäkästä "omaishoitajaa" vaihtoivat joka aamu Eeva-mummun liinavaatteet kuiviin. He joutuivat liikuttelemaan mummua aika paljonkin. Kuinkahan he jaksoivat kaiken?
Häntä syötettiin ja oikeastaan ihan kaikki piti hänelle tehdä muiden toimesta, koska hän ei itse kyennyt tekemään yhtään mitään.
Itse haluaisin ilman muuta saada tuon pillerin sitten kun elämä käy rankemmaksi kuin kuolema.
En halua maata vuositolkulla vanhainkodin petissä, kun kaikki valot päässäni ovat jo sammuneet. Silloin taas pilleri (tai ruiske) kehiin.
Eeva
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 4 kommenttia