H.I.Story Yhtä ja toista silloin tällöin mm. politiikasta

Mansesta nääs, Nääsvillestä (Nimet kertovat 34)

 

 

 Tampereen tienoilla törmää moniin mielenkiintoisiin nimiin ja nimityyppeihin. Vaikkapa Veisuun (Veisu). Korkeasta veisustako on kysymys? Tuskin sentään. Entä veisaamisesta  yleensä? En tiedä, mutta arvelen nimen olevan lyhenemä jostakin. Tai Lakalaivaan. Mikä se sellainenkin on, laiva kuivalla maalla? En taaskaan tiedä lopullista taustaa, mutta sen tiedän, että kyseessä on ikivanha niitynnimi. Ristinarkku puolestaan viitannee, samoin kuin Messukylä, Helvetinkolu ja Pyhäjärvi, kristinuskon tuontiin maahamme ja sen vaikeaan alkutaipaleeseen. Naistenmatka taas, ehkä Naistenlahtikin, liittyy entisaikojen kirkkomatkaperinteeseen.

Messukylä liitettiin Tampereeseen1947, mutta itse asiassa koko Tampere perustettiin alun perin osin silloisen Messukylän sisälle ja osin Tammerkosken kartanon maille. Tammerkoski tarkoittaa padottua, tammettua, koskea, taustalla ilmeisesti muinaisruotsalainen sana ’damber’.

Amurin esikaupunki syntyi samoihin aikoihin kuin suomalainen siirtola perustettiin Siperiaan Amurjoelle. Samanlainen vertailun sävy on Lapin ja Petsamon esikaupungeilla, jotka olivat syntyessään kaukana keskuksesta. Amuri on muuten myös nummipelto Perniössä, ja koko nimityyppi laajasti käytetty. Oulun edustalla on yksinäinen saari Elba, Kankaanpään Hapuojalla muuan pelto, johon vesi tulvehtii alituiseen, nimeltään Atlantti ja niin ikään Kankaanpään Jouhiojalla Alaska-niminen kylänosa. Kauvatsan Kakkulaisista löytyy Amerikankorpi. Suosittuja ovat myös raamatunaiheiset paikannimet, esim. Kaanaankorpi Kauvatsan Piilijoenmaassa ja Emmaus, mäkitupa-alue Kauvatsan Lievikoskella. Virtain Kurussa on Golgatanvuori ja Nokialla Jordaninoja, tunnetuin lienee Nurmijärven Palojoen Taaborinvuori. Siellä täällä on seuraintalolle annettu nimeksi Kapernaumi.

Hervannan, Tesoman ja Tohlopin lähiöt (hauskaa muuten, että nykyisin kaukana keskustasta olevia paikkoja nimitetään lähiöiksi) ovat saaneet nimensä samannimisistä järvistä. Mutta mistä nämä ovat saaneet nimensä onkin jo visaisempi juttu. Loppi-loppu voi tarkoittaa ’soppea, nurkkaa’ (vrt. Kantoloppi, Siltaloppi) mutta myös kalliota. Hervannan ja Tesoman arvoitus sisältää viitteitä lapinkielen suuntaan, josta tutkijat ovat viime aikoina olleet peräti kiinnostuneita. Esimerkiksi Siita(ma) on osoitettu saamenkieliseksi ja lappalaisasutuksen vaikutukset mm. juuri nimistöön Hämeessä ja Satakunnassa kenties suuremmiksi kuin arvaammekaan.

Viinikka ja Pyynikkä (Pyynikki) tullevat alasaksalaisista henkilönimistä mutta rinnastuvat toisaalta hyvin myös omiin -kka-, -kko-johdoksiimme. Yleinen sukunimemme Jortikka kuvaa hyvin sitä, miten kielentutkijat joutuvat liikkumaan lukuisten sananselitysten viidakossa. Yleiskielessä jortti, jortikka tarkoittaa ’lurjusta, tomppelia, köntystä, moukkaa’, slangissa taas sillä on tietty tuhma merkityksensä. Nimen taustalla voi olla  saksalaisperäinen etunimi Jordandes, mutta se voi olla yhtä hyvin paikannimipohjainen, em. Jordanvirrasta juontuva.

Kaleva(nkangas) vie meidät ikivanhaan tarustoon kalevanpojista, jättiläisistä, hiisistä, piruista, jolla selitetään jääkauden jälkiä: harjuja, siirtolohkareita, hiidenkirnuja.. Esimerkit voisin napata paitsi Tampereelta vaikkapa Vesilahden rikkaasta tarustosta, mutta otetaan Huittisista. Huittisten harmaasta ns. möllikivestä rakennettu kirkko aiottiin aluksi Karhiniemeen. Jättiläiset hajottivat kuitenkin aina yöllä sen, mikä päivällä saatiin tehdyksi. Sitten kuultiin Ripovuorelta äänen sanovan: ”Rakenna Kaija Karsattiin, Karsatissa Kaija kaunis on.”  Mutta missä oli Karsatti? Valjastettiin pari oppimattomia härkiä, ja siinä missä nämä pysähtyivät oli Karsatti, siihen kirkko rakennettiin. Tämäkään ei kuitenkaan kaikkia hiisiä miellyttänyt. Pyölinvuoren hiisi heitti kirkkoa kukkarossaan kantamallaan kivellä, ei kuitenkaan osunut. Kivi tunnetaan vielä nykyisinkin Kukkarokivenä (vrt. Karkun Pirunvuorelta singottu Tutervahan kivi).

 

 

  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Harri Lehtimäki

Näitä on mukava lueskella, näitä Esa Helanderin Nimet kertovat-sarjan juttuja! Itsekin jään usein mielessäni pohtimaan jonkun erikoisen paikannimen alkuperää. Kiitos näistä, Esa!

hulda (nimimerkki)

Kiitos kirjoituksesta, olen lukenut aikaisempiakin. Veisusta ei löytynyt tietoa, mutta Lappi on Tyko Varton (s. 1872) kirjan Lapsuuteni Tampere mukaan saanut nimensä läheisestä Lapinniemestä, jonka nimen johde kuten kirjoitit.

Naistenlahti kuuluu Armonkallioon, joka sai alkunsa 1890, kun Kyttälän uuden asemakaavan toimeenpano ajoi alueen vanhat asukkaat kodeistaan; köyhälistöllä ei ollut varaa uusiin kallistuneisiin tontteihin. Raha-avustusten lisäksi kaupunki joutui kaavoittamaan Soukanlahden tuntuman kallioilta tonttimaata Kyttälän vanhoille asukkaille. Työn hoiti kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson. Uudelle alueelle muuttajille luvattiin viisi ensimmäistä vuotta vuokratonta aikaa. Nämä "armon vuodet" antoivat kaupunginosalle sen nimen.

Tampereella on myös Kaakinmaa, saanut nimensä läheisyydessä olleesta varkaitten ja muiden vanhan rikoslain mukaan ruumiinrangaistukseen tuomittujen piiskauspylväästä eli kaakinpuusta (Tyko Varto).

http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/IX.htm

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Kukkarokivi löytyy myös Turusta. Suomen suurin selvästi näkyvissä oleva siirtolohkare. Täältä löytyy myös kiinteistö nimeltä Kivikukkaro. Sen etymologiaa en tiedä.

Mistäköhän tulee Näsijärvi?

Käyttäjän helanes kuva
Esa Helander

Kiitokset kiitoksista ja lisätiedoista.

Ruotsinkielen näs on niemi, mutta tuskin Näsijärvi siitä tulee. Enempää kuin myrkyllisestä näsiä-kasvistakaan. Näsö taas on tukipuu joka pönkittää rakovalkean perkkanaulaa, pitää pölkkyjä paikoillaan. Näsi(nselkä), Koljo(nselkä) ja Vanka(vesi) vaikuttavat vanhoilta ehkä kansanuskomuksiin liittyviltä olennoilta, kuten näkki (Näkki vie.) Jos joku tietää jotain , niin sopii kertoa.

Toimituksen poiminnat

Sivut