Presidenttiehdokkaat puhuvat
Edellisessä postauksessani kirjoitin eilisen tentin pohjalta: "Ehdokkaiden puhetaidosta sen verran, että Niinistö oli selkeämpi, Haavisto jopa suorastaan sopakielinen, hänen nopeatempoisessa artikuloinnissaan on toivomisen varaa."
Sain kommentin, jossa todettiin "...Haavistolle kuuluu kyllä plussat selkeydestä. Niinistö on katkonainen, hakeva ja jaaritteleva". Kommentoija puhui nimimerkillä ja oli siis täysin eri mieltä.
Keskityin tämänpäiväisessä MTV:n tentissä aiheeseen, siis puheeseen, nähdäkseni olinko täysin erehtynyt.
En onneksi ollut. Toki jokainen näkee ja kuulee omalta pohjaltaan ja makuasioista ei ole mitään mieltä kiistellä. En kiistelekään, vaan perustelen.
(Sivumennen käytän samaa konstia kuin etenkin Haavisto, mutta hieman myös Niinistö, toteamalla, että olen opiskeluaikana saanut puhekasvatusta ja työssäni sitä myös antanut.)
Mutta itse asiaan. Haaviston ja Niinistön eroavuuksiin kuuluu, että Haavisto on nopeampi, Niinistö hitaampi; ikäerokin saattaa vaikuttaa; ja etenkin se vaikuttaa äänen sointiin, jonka eroon Haaviston eduksi em. kommentoija myös viittasi.
Tähän liittyy kuitenkin se, että Haavisto suoltaa puhetta, siinä ei ole taukoja, se etenee yhtenäisenä ketjuna tulematta vain harvoin täysin valmiiksi. Niinistö sen sijaan miettii enemmän mitä sanoo, tällöin syntyy taukoja (kehnommat puhujat täyttävät nämä mietintätauot erilaisilla tuota tuota täytesanoilla tai kuten englannissa ahkäisemällä ööö).
Mutta (ja tämä puheen jatkotapa on Niinistön maneereita) ero selittyy myös sillä, että helsinkiläiseen puhetyyliin, etenkin nuorten, kuuluu haavistomainen itsensä päällepuhuminen, sanojen loppujen katoaminen, ylinopeus. Niinistö edustaa hitaampaa, harkitumpaa tyyliä, sanoisinko hämäläistä vaikka hän ei hämäläinen olekaan.
Tämä fundeeraava puhetapa oli ominaista myös presidentti Koivistolle, ja sekä häntä että Niinistöä on moitittu vaikeaselkoisuudesta. Ei se ole vaikeaselkoisuutta vaan ajattelua. Ja sitä moni kuulija ei kestä kuunnella vaan tarvitsee edellä kuvaamaani etukäteen valmista puhetta, suomeksi sanottuna poliitikoille yleisesti tyypillistä höttöpuhetta. (Timo Soini mm. ei sellaista harrasta, mutta esimerkiksi ministeri Henna Virkkunen harrastaa, ex-kansanedustaja Janina Anderssonin ja kansanedustaja Kimmo Sasin ollessa suoranaisia sopakielivirtuooseja.)
MTV:n tentin vetäjä muuten oli tentittäviensä tapaan hillitty herrasmies eikä ehkä siitäkin syystä saanut oikeastaan mitään eroja esiin. Ellei sitten kiinnitä huomiota hetkiin, joissa puhuttiin ehdokkaitten elämän pahimmista ja parhaimmista kokemuksista. Taisi Niinistö osoittautua inhimillisemmäksi, herkemmäksi. Tai en tiedä, sillä makukysymyksiähän nämäkin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tarkkaa havainnointia ja tuossa suhteessa Kimmo Sasi on maailman virtuoosi jopa niin, että odotan innolla aina, kun kyse kääntyy esim. perustuslakivaliokuntaan ja Sasi päästää tuon kauniin lyhenteen suustaan kuin muinoin isoisäni keitetyn särjen ruodon toisesta suupielestään. "Prstuskivalkunta" tai jotain, sillä siitä ei saa selvää.

Kommentoi 2 kommenttia